maanantai 27. maaliskuuta 2017

Mennään sitten vaikka yksiköllä yksin - 20-luvun malliin

Se vain mahtaa olla aika uudelle sivustolle ja vanhojen hyvien muistojen poistolle.  Jos vaikka aluksi laittaisin sinne mahdolliseen uuteen katsottavaksi viime vuoden "yksinvideoita" ja sen sellaista! Tulevaankin kai pitää jotenkin varautua. Se kun tuo melontakausi 2016 jo meni enemmän sillain ihan melkein ilman kaveria. Niinkuin muuten teki koko lomakin! Tänne en ole niitä viimevuotisia yksinäisten kajakkireissujen goprovidoita vielä laittanut, kun jopa otsikko tuolla melontarakkausblogilla on "...kaksin kaunihimpi". Vinkki ja koko ideakin nettiblogiin tuli aikanaan tuolta "toiselta".

Jos vaikka nyt ihan aluksi tulevalle suvelle kevyen teltan ja keittovehkeet laittaisin, niin voisin kesäksi elämäni vaikka järviluodoille ja saarten rannoille muuttaa. Katselin jo ihan jopa ostaakseni sellaista ekologista risukeitintä. Se kun menee olemattomaan tilaan ja polttoaineet löytyy luonnosta. Ja kalaahan meikäläinen saa ja osaa onkia vaikka maantien kuralätäköstä. Inari tai Kemijoen latvavedet vain saattaisivat kuitenkin olla sadevesilammikkoa hieman saalisvarmempia. Ehkä sitä kuitenkin yksinkin pärjäisi, vaikka se kyllä meikäläisen tapauksessa noin sosiaalisessa mielessä lähes mahdottomalta tuntuukin. (Kuva/kortti vuodelta 1928- Lappilaista matkailueksotiikkaa saksanmaalaisille).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti